Lilla on kotona

Ajelimme eilen Ruotsin Jällivaarassa hakemassa Lillan takaisin kotiin. Lilla oli vuoden kasvattajansa luona.  Jällivaarassa oli koiranäyttely, jonne Lillan kasvattaja Fredrika Rönquist tuli koirineen ja ajomatka lyheni meille kuudella sadalla kilometrillä verrattuna kasvattajan kotoa hakemiseen. Jällivaarassa oli kylmää (+10C) ja sateista, joten perillä ennen viipyneet tuntiakaan.

Image

Kuva on väritön ja harmaa, koska siellä oli väritöntä ja harmaata

Mutta olipa ihanaa saada tuo koira takaisin. Bologneset ovat aivan erityislaatuisia koiria, eikä kaksi bichonia voi paikata yhden bolognesen jättämää paikkaa kotona. Onneksi olemme saaneet pitää välillä Tiitua paikkaamassa bolon paikkaa kotonamme!

Olin vähän pelännyt, miten Lilla sopeutuisi noin pitkän poissaolon jälkeen laumaan, koska se on ollut aina hyvin tietoinen asemastaan. Monesti näyttelymatkalta palatessaankin Lilla on näyttänyt toisille hampaillaan paikkansa. Tällävälin meidän Hupi on kasvanut pennusta aikuiseksi (se täyttää viikon kuluttua jo 2-v), joten asetelmassa on tapahtunut muutoksia. Ainakaan ensimmäisten 15 tunnin aikana ei mitään kärhämää ole tullut. Luulempa että tuo eläin on ihan yhtä tyytyväinen kotiinpaluustaan kuin perhekin.

Image

Lilla näyttää vähän erilaiselta kuin lähtiessään, sen turkkia on hoitanut joku muu kuin minä. Menee pari kuukautta että kaikki on entisellään. Vaikka bolot eivät ole trimmattava rotu, on kuitenkin jokaisella omat juttunsa mitä on tapana tehdä: itse siistin tarvittaessa hieman pyllykarvoja, mahanalustaa, tassun pohjia ja naamakarvoja. Tyhmä ei tarvitse tässäkään asiassa olla, jos joku haittaa koiran elämää, niin miksi siitä pitäisi kärsiä? Näyttelyssä turkin tulee olla rodunomainen, mutta siitäkin on useampia versioita ja näkemyksiä.

Arvostan kovasti yhteistyötä, ja Lillan visiitti Ruotsiin oli sitä. Kasvattajalla oli mahdollisuus esittää Lillaa näyttelyissä, se tuli muuten viidenneksi parhaaksi nartuksi, vaikka aloitti näyttelykauden vasta puolivälissä kautta! Valitettavasti Lillan astuttaminen ei onnistunut. Kaikki asiat eivät vaan mene niinkuin toivottaisiin.

Image

Suomessahan ei ole boloilla vuoden näyttelykoira -kilpailua, mikä onkin ihan järkevää. En todellakaan toivo kilpailun kovenemista Suomessa, mutta oli silti kiva yllätys saada tämä ruusuke. Heti tuli mieleen, että pitäisikö käydä ensi vuonna kaikki Ruotsin puolen ”lähinäyttelyt”, niin voisi taas osallistua. Tarvitsisin siihen kyllä itselleni näyttelykoiran! Lillallahan ei ole oikein enää mitään voitettavaa. Sillä on jo valionarvot, mitkä haluankin saada ja koska se on erikoisrekisterissä, niin se ei saa C.I.B.-titteliä, vaikka kaikki CACIBit onkin jo kerättynä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s