Hyvää vuotta 2019!

IMG-20181230-WA0002

Meillä on jälleen ollut loistava vuosi! Valioita on tullut ropisemalla kotimaassa ja länsinaapurissa, yhteensä kolme Suomen ja kolme Ruotsin muotovalion arvoa! Vuosi meni jälleen kerran vähän eri tavalla, kuin mitä olin suunnitellut. Meillä perhe alkoi olla kyllästynyt jatkuviin pentueisiin, joten pidin vuoden pentutaukoa. Ihan terveellistä ja tervetullutta.

Sen sijaan otin hoitaakseni BologneseUutisten päätoimittajan pestin. Lehden tekeminen on vasta opettelussa, mutta varsin mielenkiintoista hommaa!

Vuosi sitten olen asettanut vuoden 2018 tavoitteet näin:

1. Kolmannen sukupolven pentue. Ensi vuodelle on suunniteltu kaksi pentuetta, Elsalle ja Pipsalle, jotka kumpikin ovat toisen sukupolven kasvattejani. Kolmas sukupolvi näyttää jo enemmän kasvatustyön suuntaa. Ihan rehellisesti paineet ovat aika kovat. Pystynkö saavuttamaan tuloksia eli pentuja, jotka näyttävät Sismix-koirilta? Pystynkö saamaan yhtenäisempää tyyppiä? Tähän asti kaikki ovat olleet aika omansanäköisiä, mutta pikkuhiljaa olisi aika alkaa saavuttamaan omaa tyyppiä.

Ensimmäinen, eli kolmannen sukupolven pentue toteutui, kun Pipsa sain pentueen 30.11. Mutta se yhtenäisempi tyyppi, josta kirjoitin, on aiheuttanut enemmän pohdintaa. Olen tullut siihen tulokseen, että tavoitteenani ei kuitenkaan ole yhtenäinen tyyppi. Haluan mieluummin pitää geenipohjan laajana ja se yleensä johtaa epäyhtenäiseen tyyppiin. Oma valintani on mieluummin keskenään erinäköiset pennut, kuin ulkonäön jalostamisesta aiheutuvat ongelmat muissa ominaisuuksissa, jotka kuitenkin ovat tärkeämpiä.

2. Uusia valioita. Inkeri, Hani ja Pipsa ovat yhtä sertiä vaille valioita. Muitakin toki saa tulla!

Toinen tavoite yllätti. Inkeriä ei näyttelyissä käytetty, eikä se siis valioitunut. Olen ajatellut odottaa sen kanssa veteraani-ikään ja kokeilla sitten. Inkeri ei nauti näyttelyistä, joten se saa rauhassa tehdä mitä se parhaiten osaa, eli olla hyvä lemmikki. Hani ja Pipsa saavuttivat asetetun tavoitteen ja saivat kumpikin sekä Suomen että Ruotsin muotovalio tittelit. Myös Vilho saavutti valion arvon. Vilho osallistui vuoden aikana kahteen näyttelyyn ja kummastakin se nappasi sertin ja valioitui. Olipa ihana yllätys!

37611833_10215680887390581_9064457186045853696_n
Samana viikonloppuna valioituivat Hani ja Vilho, kun heidän tyttärensä Hymy loisti pentuluokassa

3. Viettää ihan oikea loma ilman koiria!

Kolmaskin tavoite toteutui. Vietimme koiratonta lomaa koko perheen voimin Italiassa. Italia ihastutti, eikä reissu varmastikaan jää viimeiseksi. Jatkossa voi olla jopa koira-aiheisia Italian matkoja, kukapa tietää?

4. Eka havanna-pentue ainakin hyvin suunnitelluksi, jos nyt ei vielä ihan syntyneeksi!

Neljäs tavoite eli havanna-pentue ei vielä tärpännyt. Yritettiin kuitenkin ja jatketaan yrittämistä myös seuraavana vuonna. Olisihan se lystikästä, jos kerrankin tupsahtaisi muita kuin valkoisia pentuja! Rotu on muutenkin tehnyt varsin hyvän vaikutuksen.

Vuoden 2019 tavoitteet sitten? Ne taitavat olla vähän antitavoitteita

  1. Käydä vain vähän näyttelyissä. Harkitsevammin kuin aikaisempina vuosina. Jos kerran kolme koiraa ja kaksi/kolme esittäjää näyttelyä kohden on sopiva, niin miksi yrittää esittää yksin enemmän?
  2. Veteraanipuolella suoritetaan sukupolvenvaihdos ja Lilla on jäänyt lopullisesti eläkkeelle näyttelyistä. Tiitu täyttää vuoden ensimmäinen päivä kahdeksan vuotta ja siirtyy siis edustamaan kenneliämme veteraanikehiin. Tavoitteena on, ettei Tiitu kovin möksähdä tästä vaan iloisena kantaa itsensä kehässä.
  3. Kaiken kaikkiaan toivon, että kaikki menee hyvin. Olen ollut ihan älyttömän onnekas, kun kaikki emot ovat tähän mennessä olleet hyviä synnyttäjiä ja antaumuksellisia emoja. Tavoitteena on, että tämä jatkuu ja pennuista tulee jatkossakin terveitä ja reippaita koiranalkuja!

Lisäksi minulla tekisi aika tavalla mieli uutta bichon frisetä. Siihen on toki useampiakin syitä, mutta yhtenä on pitkä ikä. Vuoden loppupuolella jouduimme hyvästelemään ensimmäisen kasvattini, Naperon, 15,5 vuoden iässä. Eläinlääkäri totesi, että bichon friset ovat koiria jotka kaatuvat ns. saappaat jalassa. Sitähän en tiedä, miten pitkäikäisiksi bologneseni elävät ja miten terveinä. Kaikki ovat vielä melko nuoria, joten pitkään saa odottaa tuota tietoa.

Toisaalta taas kolmannen rodun aktivoiminen olisi tosi hankalaa, kun kotiin ei mahdu enempää koiria (siis mahtuisi toki, mutta niin, ettei kaikkien elämänlaatu huononisi) eikä aika riitä useamman pentueen hoitamiseen. Myös näyttelyissä on jo kahden rodun kanssa toinen niistä jäänyt todella vähälle huomiolle. Ei ole montaa näyttelyä tänäkään vuonna, joissa on ollut kahden rodun edustus, mutta itse en ole havannakehän laidalla ehtinyt edes kääntymään. Mutta jätetäämpä asia hautumaan! Ei kaikkea tarvitse tulevan vuoden aikana saada!

Yhtenä isona asiana, mitä olen myös pohtinut, ovat sijoituskoirat. Nyt minulla on ollut liki kymmenen sijoituskoiraa samanaikaisesti. Se on paljon! Mutta jos kotona on vanhusten ja vaivaisten osasto, niin jossainhan täytyy olla ne jalostuskoirat. Yhteistyö sijoitusperheiden kanssa on ollut tänäkin vuonna hyvää ellei erinomaista. Siitä ei ole kyse, ettei yhteistyö sujuisi. En vaan halua lisätä sijoituskotien määrää. Itse asiassa se ei merkittävästi olekaan kasvanut viimeisten pentueiden kanssa, koska emon sijoituskoti on ottanut sijoitukseen myös tyttären. Mikäpä sen hauskempaa ja helpompaa, näiden ihmisten kanssa on aina kivaa! Mutta ajatuksena on, että kun kotiin vaan mahtuu, niin olisi näppärää, että välillä kotona olisi myös niitä aktiivikoiria. Minulla ei ole koskaan pysyvästi kotona asuva bolognese synnyttänyt meillä. Olen aina käyttänyt vain sijoitus- ja lainakoiria. Tähän toivoisin muutosta tulevaisuudessa!

Kaiken kaikkiaan odotan ensi vuodesta hienoa vuotta. L-pentueet jatkavat junioriluokassa ja toivottavasti saavat joitain sertejä ja kesällä nämä nyt neliviikkoiset M-pennut pääsevät valloittamaan pentuluokan. Pentuja on toiveissa bolognese Elsalle ja havanna Martalle. Toivotaan että tärppää!

Oikein hyvää uutta vuotta kaikille ja kiitokset tästä vuodesta!

 

Mainokset

Kiitos 2017! Tervetuloa 2018!

Tunnen itseni monesti tosi onnekkaaksi, kun saan tehdä juuri sitä, mitä haluankin! Vuosi 2017 oli jälleen antoisa. Kasvattieni ja heidän perheidensä kanssa vietettiin monta hyvää hetkeä ja oli ilo tutustua uusiin perheisiin, joista uudet pennut saivat kodin. Olen jo useamman vuoden ajan asettanut tavoitteita seuraavalle vuodelle, joten eipäs katkaista perinnettä vaan tässä kohtaa on hyvä pysähtyä katsomaan mitkä olivatkaan tämän vuoden tavoitteet ja miten ne toteutuivat, ennen kun ryntää unelmoimaan ensi vuodesta.

IMG_3339
L-pentue
IMG_1766
K-pentue

Vuoden 2017 välitavoitteet:

  1. Inkeristä Suomen muotovalio ja joku ulkomainen valionarvo olisi kanssa kiva
  2. Märthalle toinen pentue, joka ei ole sukua aikaisemmille pennuilleni
  3. Martta-havannan kanssa näyttelyyn
  4. Uusi uros
  5. Salainen haaveeni on uusi bichon frise. Ei ehkä kuitenkaan ihan tämän vuoden tavoite.

Vuodelle 2017 ei siis ollut mitään selkeitä tavoitteita, vaan useampia välitavoitteita.

  1. Inkeristä ei tullut valiota. Inkeri osallistui kolmeen näyttelyyn, joista ensimmäinen melkein tärppäsi. Jatkamme jonain päivänä Inkerin näyttelyssäkäyntiä, sillä ei niin kovaa kiirettä ole. Ulkomaisiin näyttelyihin ei paljoa keretty, Hani kävi keväällä nappaamassa Ruotsin SERTin, mutta valioituminen jäi tältä vuodelta, kun se sai pentuja. Suunnitelmia oli enemmän kuin toteutumisia.
  2. Märtha sai toisen pentueensa, joka ei ole sukua Tiitun-linjaan, joten tavoite täyttyi. Näistä pennuista kotiin jäi iloksemme Ilona.
  3. Havanna-kehissä käyty. Martta oli vielä aika raakile kesällä juuri 9kk täyttäneenä, mutta ensi vuonna jatketaan!
  4. Uusi uros tavallaan täyttyi. Ei suoraan itselleni, mutta tähän lähelleni.
  5. Jatketaan haaveilua! Ehkä jonain päivänä, mutta nyt on koiramäärä niin iso, että pitää jo ruveta jarruttelemaan.

Tämä vuosi kaksine pentueineen on ollut täysi ja kiireinen loppuun asti. Viimeinen tyttö lähti eilen uuteen kotiinsa ja poika on vielä meillä. Ei ole ollut aikaa tai päässä tilaa hirveästi miettiä suurempia linjoja. Näyttelysuunnitelmia on jo ensi vuodelle tehty. Pentusuunnitelmien kanssa tekee mieli painaa jarrua ja miettiä tarkkaan astutuksia, että itsellä riittää intoa ja jaksamista ja että kaikille pennuille riittää sopivia koteja. Tällä hetkellä on saavutettu taas uusi ennätys penturekisteröinneissä ja vaikka kysyntä onkin kasvanut, tuntuisi Pohjois-Suomessa olevan jo vähän ylitarjontaakin pentumarkkinoilla. Kaikki pennut, jotka meiltä ovat lähteneet maailmalle, ovat saaneet ehdottomasti hyvät kodit ja niin tulee olemaan jatkossakin.

Vuosi toi myös uusia kokemuksia. Olin järjestämässä ensimmäistä Bolognese-päivää Pohjois-Suomeen ja pitämässä rotuesittelyä paikallisessa Mustissa ja Mirrissä.

Vuosi 2017 antoi minulle myös kaksi aivan mahtavaa pentuetta!

Vuoden 2018 tavoitteet:

  1. Kolmannen sukupolven pentue. Ensi vuodelle on suunniteltu kaksi pentuetta, Elsalle ja Pipsalle, jotka kumpikin ovat toisen sukupolven kasvattejani. Kolmas sukupolvi näyttää jo enemmän kasvatustyön suuntaa. Ihan rehellisesti paineet ovat aika kovat. Pystynkö saavuttamaan tuloksia eli pentuja, jotka näyttävät Sismix-koirilta? Pystynkö saamaan yhtenäisempää tyyppiä? Tähän asti kaikki ovat olleet aika omansanäköisiä, mutta pikkuhiljaa olisi aika alkaa saavuttamaan omaa tyyppiä.
  2. Uusia valioita. Inkeri, Hani ja Pipsa ovat yhtä sertiä vaille valioita. Muitakin toki saa tulla!
  3. Viettää ihan oikea loma ilman koiria!
  4. Eka havanna-pentue ainakin hyvin suunnitelluksi, jos nyt ei vielä ihan syntyneeksi!

Tuntuu, että kasvatustoiminta on nyt aika vakiintunutta. Pentujen syntymä ei ole enää ihastuttava yllätys vaan niitä tulee aika tasaisesti 1-2 pentuetta vuodessa. Kaksi pentuetta on jo aika paljon. Ainakaan kahta enempää ei tosiaan ole tavoitteena saada jatokossakaan. Määrän tekeminen alkaa riittää. Nyt olisi aika panostaa laatuun ja yhtenäiseen tyyppiin!

Kiitos teille kaikille, jotka ovat olleet touhuissa mukana! Kiitos Sirpa! Kiitos Henna! Kiitokset Onnin, Elsan, Pipsan ja Martan perheille!

Erityiskiitokset Tiinalle hyvästä yhteistyöstä, joka on saamassa myös jatkoa!

IMG_3176

Vuosi 2018! Tervetuloa!

Hyvää vuotta 2017!

new-year-2017-001

Jälleen on yksi vuosi takana päin. Kiitokset kaikille, jotka olitte tekemässä vuodesta ikimuistoisen! Meille on syntynyt vuoden aikana kaksi uutta pentuetta, molemmat toisen sukupolven pentueita, joten meillä todellakin on millä jatkaa!

Minulla on tullut tavaksi summata edellisen vuodenvaihteen tavoitteita. Vuodelle 2016 tavoitteiksi on kirjattu nämä:

Vuoden 2016 tavoitteet:
1. Toisen sukupolven pentue
2. Prinsessan pentue
3. Oma poika (noh, se on jo tavallaan tilattu ja tulossa)
4. Lopettaa eristäytyminen ja tavata kasvattajia ja nähdä uusia koiria!
5. Lillan kanssa veteraanikehään. Jipii!

1 ja 2. tavoite täyttyivät yhdellä ja samalla kerralla, kun prinsessa Märtha sai oman kasvattini Hallan kanssa I-pentueen. Myös vuoden toinen pentue oli toisen sukupolven pentue.

3. tavoite täyttyi mainiolla tavalla, kun Vilho tuli paikkaamaan poikakiintiötä.

4. tavoite ei kyllä täyttynyt sen kummemmin kuin koskaan ennenkään. Ihan itsekseni täällä perukoilla touhuilen, kuten aina ennenkin.

5. tavoite täyttyi toukokuussa, kun Lilla vihdoin viimein pääsi esiintymään veteraaniluokkaan ollen hienosti ROP ja ROP-veteraani. Seuraavalla viikolla Lillan tassu jäi oven väliin ja siltä murtui kaksi luuta. Niitä korjaillessa menikin Lillan loppuvuosi. Välillä tuntuu suorastaan epäuskottavalta, miten yksi rauhallinen koira pystyykin loukkaamaan itseään jatkuvasti!

DSC_2880

Mutta lähes kaikki tavoitteet täyttyivät. Ja paljon muutakin kivaa tapahtui, kuten meidän vääränrotuinen Martta.

Vuodelle 2017 minulla ei ole mietittynä kovinkaan paljon tavoitteita. Valionarvot ovat aina kivoja, joten laitetaan niitä pari. Uusia pentueitakin toivon, joten niitäkin vaikka kaksi. Ja uuden rodun kanssa olisi toiveissa päästä kokeilemaan näyttelyitä. Mutta sellaista selkeää isoa tavoitetta en nyt tähän hätään keksi!

Vuoden 2017 välitavoitteet:

  1. Inkeristä Suomen muotovalio ja joku ulkomainen valionarvo olisi kanssa kiva
  2. Märthalle toinen pentue, joka ei ole sukua aikaisemmille pennuilleni
  3. Martta-havannan kanssa näyttelyyn
  4. Uusi uros
  5. Salainen haaveeni on uusi bichon frise. Ei ehkä kuitenkaan ihan tämän vuoden tavoite.

Koirahaaveiden kanssa kieltämättä on sellaista ahneutta, että tekisi mieli enemmän kuin lopulta jaksaa. Näillä koirilla on kuitenkin turkit, joissa on jatkuvasti ihan oikeasti työtä. Ne vaativat aikaa ja jaksamista, mitä minulla ei välttämättä ole ylimääräistä.

Toisaalta pitäisi yrittää pitää ahneus pois myös pentuesuunnitelmista, koska mitä tiheämmin on pentuja, sitä vähemmän aikaa ja energiaa riittää pennunostajille sen jälkeen, kun pennut ovat muuttaneet omiin koteihinsa. Tätä aikaa ja apua pidän itse tärkeänä, joten sitä ei pidä unohtaa!

Hyvää Uutta Vuotta 2016!

Vuosi vaihtuu ja on taas hyvä hetki summata menneen vuoden tapahtumia. Vuosi on ollut yhdellä sanalla hyvä! Osin suunniteltu, osin yllätyksellinen. Takapakkia on tullut, kun Inkeri sairasti vuosi sitten ja Lilla on sairastanut sekä silmäänsä että kohtutulehdusta, mutta kaikista niistä selvittiin. Yllätyksistä paras oli prinsessa: saimme Ruotsista lainaan prinsessakoiran, Hunky-Dory Per Me! Prinsessa tulikin tyylillä: ensimmäisenä Suomen päivänään se oli Rovaniemen näyttelyssä ROP JA RYP2!

Vuoden 2015 tavoitteiksi olin asettanut nämä:

  1. Ensimmäinen Sismix-valio tai rehellisesti kolme uutta valiota (eipäs olla turhan vaatimattomia)
  2. Toisen sukupolven bolognese-pentue
  3. Ja lopuksi pakollisena, mutta lähes mahdottomana: uusi pentu itselle

Ensimmäinen tavoite saavutettiin helposti ja kokonaisuudessaan, eli saatiin ne kolme ensimmäistä valiota! Toinen tavoite ei toteutunut, vaan sen sijaan saatiin kolmas ensimmäisen sukupolven pentue (en siis valita). Toisen sukupolven pentue siirtyy vain ensi vuodelle. Kolmas tavoite ei edelleenkään toteutunut sellaisenaan, ei saatu uutta pentua itselle, mutta yksi uusi aikuinen lainaan! Ei siis paha vaihtoehto sekään.

IMG_7450
H-pentue vuosimallia 2015

Minulla täytyy olla suunnitelmia, jotta jaksan puurtaa arkea. Mutta minua ei lainkaan haittaa vaikka suunnitelmat vaihtuisivat lennosta. Mutta suunnitelmia ja tavoitteita täytyy olla! Joten:

Vuoden 2016 tavoitteet:

  1. Toisen sukupolven pentue
  2. Prinsessan pentue
  3. Oma poika (noh, se on jo tavallaan tilattu ja tulossa)
  4. Lopettaa eristäytyminen ja tavata kasvattajia ja nähdä uusia koiria!
  5. Lillan kanssa veteraanikehään. Jipii!

Odotan oikein innolla tulevaa vuotta! Kumpa kaikki menisi taas hyvin!

Hyviä koteja etsitään taas Oulusta päin! Meille odotetaan siis poikkeuksellisesti kahta pentuetta ensi vuodelle. Myös ja etenkin sijoituskoteja keväällä/kesällä syntyville pennuille.

Kiitokset jälleen kaikille, jotka olette olleet menossa mukana!

Vuosi vaihtuu

xx2014

Taas on aika panna vanha vuosi pakettiin ja aloittaa uusi. Vuosi on olllut taas hyvä, mutta heti vuoden vaihtuessa on vaikean päätöksen aika.

Vuosi sitten asetin vuodelle 2014 tavoitteet näin:

ensi vuodelle ei riitäkkään yksi serti, vaan niitä tarvittaisiin kahdeksan. (Jakautuen mielellään niin, että jokainen tämän vuoden pennuista saisi kaksi.) Tämän jos saavutan, niin vuoden kuluttua voi hyppiä riemusta kattoon! Toisena tavoitteena on uusi pentue ja edelleen uusi pentu itselle!

Serttejä kyllä kerättiin, yhteensä ”vain” viisi, koska me lopetettiin näyttelyvuosi jotakuinkin puolessa välissä. Uusi pentue saatiin ja myös uusi pentu itselle. Tosin siitä joudutaan nyt ehkä luopumaan. Kaiken kaikkiaan siis tavoitteet saavutettiin melko hyvin.

Vuodelle 2015:

  1. Ensimmäinen Sismix-valio tai rehellisesti kolme uutta valiota (eipäs olla turhan vaatimattomia)
  2. Toisen sukupolven bolognese-pentue
  3. Ja lopuksi pakollisena, mutta lähes mahdottomana: uusi pentu itselle

Kiitokset kaikille, jotka ovat olleet mukana! Erityiskiitokset Sirpalle ja kaikille kasvattieni perheille hyvästä yhteistyöstä ja koirien hyvästä hoidosta!

Hyvää Uutta Vuotta 2014!

Vuosi on vierähtänyt taas vauhdilla! Tämä oli aivan mahtava vuosi etenkin sen vuoksi, että vihdoin ensimmäinen bolognese-pentueeni toteutui. Vuosi sitten asetin tälle vuodelle 2013 tavoitteita, jotka olivat: 1. Tiitu valioksi, 2. Tiitulle pentuja ja 3. Uusi pentu itselle. Kaikki tavoitteet täyttyivät vaikkakin uuden pennun piti kyllä tulla muualta, mutta hyvä näinkin kun oma kasvatti jäi kotiin.

Image

Tuntuu, että ensi vuodelle on laitettava rima korkeammalle, kun nämä tavoitteet niin helposti tipahtivat syliin. Joten ensi vuodelle ei riitäkkään yksi serti, vaan niitä tarvittaisiin kahdeksan. (Jakautuen mielellään niin, että jokainen tämän vuoden pennuista saisi kaksi.) Tämän jos saavutan, niin vuoden kuluttua voi hyppiä riemusta kattoon! Toisena tavoitteena on uusi pentue ja edelleen uusi pentu itselle!

Kiitokset kaikille tästä vuodesta! Ja vuodelle 2014 tosiaan suunnitellaan aivan ihanaa bolognese-pentuetta, joten koteja Oulun seudulta on hakusessa!

Vuosi 2012 ja tavoitteet vuodelle 2013

Tänä vuonna olen saavuttanut ne tavoitteet, jotka tälle vuodelle olin asettanut. Tiitu sai näyttelyistä halutut kaksi sertiä. Muita tavoitteita ei varsinaisesti ollut. Toki toiveena oli myös saada Lillan pentuja, mutta se ei ollut todellinen tavoite, koska tiesin sen epätoivoiseksi yritykseksi. Hienoa se olisi silti ollut. tiitu_2292

Parasta vuodessa oli yhteistyö. Olen todella onnekas, kun minulla on ympärilläni ihmisiä, joiden kanssa on ilo touhuta yhdessä. Tiitun perhe on aina valmis ja hoitaa Tiitua esimerkillisesti. Kiitos! Kenneltyttöni Henna on jo lähes täysinoppinut, kätilönä hän ei ole vielä kunnostautunut, mutta etenkin näyttelyissä aivan verraton apu. Iso kiitos! Myös toiset kasvattajat, etenkin Lillan kasvattaja, ovat olleet jälleen suureksi avuksi.

Ensi vuodelle 2013 tavoitteita on kolme:

  1. Tiitu valioksi
  2. Tiitulle pentuja
  3. Uusi pentu itselle

Oikein hyvää ja antoisaa vuotta 2013 kaikille!