Kajaani KV 11.1.2015

Näyttelyvuosi on alkanut perinteiseen tapaan kylmässä Kajaanin palloiluhallissa. Tällä kerralla meinasi olla tekemisen puutetta, kun mukana oli vain Hilma, Sismix First Kiss. Hilma oli ainoana nuorten luokassa ja sain ERI:n ja SA:n huolimatta siitä, että pelkäsi silmittömästi pöydällä. Hilma tykkäsi tuomarista maassa ollessaan, joten tuomari antoi anteeksi pöytäkammon ja palkitsi Hilman. Paras narttu -luokassa Hilma tuli hienosti toiseksi ja sai sertin. Sain vielä ilon esittää erittäin hienosti käyttäytyvää koiraa Bounien-kennelin kasvattajaryhmässä. Onnittelut ROP-kasvattajille!

 

 

 

Arvostelu, tuomarina Tiina Taulos:

Hyvät mittasuhteet. Reippaasti & ryhdikkäästi liikkuva narttu, joka tarvitsee pöydällä harjoitusta. Viehättävä ilme & hyvä pigmentti. Hyvin kehittynyt runko, normaalit kulmaukset. Kauniissa kunnossa oleva takuton karvapeite.

Näyttelyvuosi alkoi siis oikein mukavasti ja nyt odotellaan että F-pentue täyttää kaksi vuotta. Sitten on kevään ja kesän ohjelmassa viimeisen sertin metsästystä kolmelle koiralle!

Inkeri sairastaa

Meidän Inkerillä on ollut vähän kivikkoisempi alku elämässä. Ensin sillä oli ”päärynävartalo” eikä takajalat jaksaneet kannatella painavaa peppua, vaan takajalat levisivät sivuille. Jalat saatiin kuitenkin kuntoutettua viikossa ihan kuntoon.

11 viikon iässä Inkerillä alkoi silmät rähmiä todella voimakkaasti. Viikonlopun yli puhdistelin niitä, mutta pentu kiljui sydäntä särkevästi ja luomet olivat aivan turvoksissa ja niihin alkoi muodostua rakkuloita, joten lähdettiin näyttämään silmiä eläinlääkärille. Silmiin saatiin silmätipat (antibiootti ja kortisoni) ja silmät alkoivat rauhoittua.

Muutaman päivän päästä turposivat huulet. Aloin vahvasti epäilemään, että pennulla on juveniili pyoderma, koska en osannut antaa tälle ongelmalle mitään muutakaaan syytä. Tutulla kasvattajalla oli vuosia sitten todella vaikeasti sairas pentu, jolla lopulta todettiin tämä juveniili pyoderma ja se saatiin hoidettua kuntoon.

Sain ajan vain kaupungineläinlääkärille, koska elettiin jouluviikkoa. Olisin toivonut tosi kokenutta eläinlääkäriä, koska tiesin, ettei tämä ole kovin yleinen sairaus. Eläinlääkäri ei osannut sanoa mikä pentua vaivasi, mutta pyynnöstäni sain sille antibioottikuurin ja kortisonin. Turvostus alkoi hieman hellittämään, mutta jouduin vielä nostamaan kortisonin annostuksen maksimiin, että saatiin tilanne pysymään kurissa ja pennun elämänlaatu kohtuullisena. Leuan alla olevat imusolmukkeet olivat selkeästi suurentuneet, joka myös kuuluu tämän taudin kuvaan.

Joulun jälkeen sain ajan ihotautien erikoislääkärille Kirsti Schildtille, joka kertoi oireiden olevan klassiset eivätkä liity mihinkään muuhun tilaan/sairauteen, joten diagnoosi varmistui. Jatkamme nyt kortisonia vielä kolmen viikon ajan. Toivottavasti Inkeri on sitten kunnossa!  Koko tämän ajan Inkeri on elänyt melko normaalia pennun elämää, välillä on ollut vähän kipeämpi ja kuumetta on nostattanut, mutta suurimmaksi osaksi se on ollut oma rakastettava itsensä. Eläinlääkärissäkin se ihmettelee täysin rauhallisena ja tyytyväisenä maailmaa ja varsinkin tykkää matkustaa kuljetuslaukussa. Luonteeltaan se on täyttä kultaa. Juuri tällainen seurakoiran luonteen tulisi mielestäni ollakin. Rauhallinen ilman arkuutta tai levotonta säheltämistä.

Juveliini pyoderma eli juveniili selluliitti eli penturokko on siis harvinainen pentuajan immuunijärjestelmän häiriötila, jossa silmien, korvien ja kuonon seudulle kehittyy ihon sisällä paiseita. Hoitona kortisoni melko isolla annoksella, kunnes oireet kokonaan poissa. Hoitamattomana ihon sisäiset paiseet voivat muodostua todella suuriksi ja ovat erittäin kivuliaita ja puhjetessaan arpeuttavat ihoa, ja vahingoittavat pigmenttiä. Inkerille saatiin hoito alkamaan ajoissa, joten sen oireet ovat pysyneet lievinä.

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI51873/14&R=196