Koiranäyttelyt ovat minusta turhuutta monella tavalla. Ensinnäkin luonnonvarojen tuhlausta: ihmiset koirineen ajavat satoja kilometrejä ollakseen kehässä viisi minuuttia, joskus toki selviää vähemmälläkin. Tuomarit eivät aina arvostele pelkästään koiria eikä kaikkien tuomarien osaaminen ole kovin korkealaatuista. Näyttelypaikalla näkee paljon koirien huonoa kohtelua, jännittämisestä ja pettymyksistä aiheutuvaa kiroilua ja sättimistä, sääntöjen vastaista toimintaa ja huonoa kilpailuhenkeä.
Parhaimmillaan näyttelyssä tapaa toisia harrastajia, koiria ja vähän maailmaa. Koiranäyttelyt ovat yksi tapa verkostoitua ja tulla nähdyksi, se tosin vaatii sellaisia sosiaalisia taitoja, joita en omaa. Koiranäyttelyt ovat myös ainoa tapa saada se ulkopuolinen arvio koirasta. Arvioita ovat antamassa hyvin erilaiset tuomarit, eikä yhteen arvosteluun kannata panna liian paljon painoa. Slksi onkin järkevää käyttää jokaista koiraa useammalla tuomarilla, joiden tasoonkin voi kiinnittää huomiota. Itse haluan jokaisella koirallani olevan riittävästi arvosteluja asiantuntevaksi katsomiltani tuomareilta. Loppu on harrastusta. Ja showta.
Minulla ei ole juuri kilpailuviettiä, eikä voittaminen ole tärkeää. Tärkeämpää olisi nähdä miksi tuomari pitää parempana jotain koiraa kuin toisia. Samaa mieltä ei tarvitse olla, mutta on turhauttavaa jos tuomari valitsee epätyypillisiä yksilöitä vaikka tarjolla olisi myös hyvin tyypikkäitä koiria. Tosin aina pitää muistaa, ettei näytteilleasettaja näe samaa kuin tuomari, eli sinne turkin alle.
Palkintojen saaminen on toki hauskaa. Ja jos pitää itse koiraansa hyvänä, on siitä mukava saada myös virallinen arvio. Kasvattamisen kannalta pitää myös muistaa, että vaikka joku koira ei pärjäisi ylettömän hyvin kehissä, voi sillä silti olla paljonkin jalostusarvoa. Ja myös toisin päin: jokainen näyttelytähti ei ole arvokas periyttäjä.
En ole mitenkään hyvä esittämään koiria, mutta en toisaalta myöskään osaa katsoa vierestä kun joku muu vie koirani kehään. Bichoneilla on lisäksi turkinlaitto, joka vaikuttaa tulokseen, meilestäni liiankin paljon. Bologneseilla turkinlaitto on hyvin erilaista, niillä yritetään saada turkin oma kihara esiin, kun taas bichon friseillä tavoitteena on kuivatessa suoristaa kirhara näkymättömiin. Bolognesejen turkki on luonnontilaisen näköinen (olematta sitä ihan sananmukaisesti, sillä sekin vaatii uskomattomat määrät työtä ollakseen puhdas, takuton, pöyheä ja tasaisesti kihartunut). Bichoneilla minun mielestäni riittää, että turkki on puhas ja muotoonleikattu, mutta tämän mielipiteeni kanssa olen aika yksin, muut haluavat sen olevan 110% valkoinen, tasainen ja tiptop. Minua ei kiinnosta kilpailla turkinlaitossa.
Yksi vakava puute minulla on: en muista onnitella kehässä tai kehän ulkopuolella voittajia. Minun keskittymiseni on koirassa ja tuomarissa, enkä monesti edes katso kovin tarkkaan ketkä muut voittivat. Jos siis olen jättänyt onnittelematta, niin se ei ole henkilökohtaista. Jos taas minua ei kehän jälkeen onnitella, niin yleensä se on normaalitilanne. Pohjoisen näyttelyissä olen monesti ainoana esittämässä boloa, joten ei ole ketään joka onnittelisi. Tosin olen minä voittanut etelän suuressakin näyttelyssä ilman, onnittelemattajättäminen on yksi tapa ilmaista mielpiteensä tuomarin ratkaisusta. Juuri siksi onkin niin vakava puute, etten muista onnitella kanssakilpailijoita, se on selkeästi negatiivinen merkki.
Mutta joka tapauksessa siis käyn koirineni näyttelyissä. Mieluiten valitse näyttelyitä, jotka ovat lähellä (säästää bensaa eli luonnonvaroja sekä aikaa). Vähintään kerran vuodessa on kuitenkin hyvä käydä kauempanakin, esim. Voittaja-näyttelyssä näkemässä muita. Tällä hetkelläkin puntaroin, ilmoittaisinko Lillan ja Tiitun messariin molempina päivinä. Nämä näyttelyt ovat käsittämättömän kalliita, tietenkään kokonaisuuden kannalta on yhdentekevää, maksaako koiran ilmoittautuminen 45 vai 55 euroa. Mutta yli 200 euroa kahdelta koiralta kahtena päivänä on jotenkin käsittämättömän paljon. Tuomaritkin olisivat ihan OK. Onneksi on vielä aikaa päättää!
Nähdään ja vaihdetaan kuulumisia!
Kennel Sismix 